Pitkittyneen stressin, kivun ja hormonaalisten muutosten vaikutus naisen hyvinvointiin ja työkykyyn

Elämme ajassa, jossa jatkuva stressille altistuminen on yleistä. Lyhytaikainen stressireaktio on luonnollinen ja jopa välttämätön osa selviytymistä, sillä on vahva evolutiivinen perusta. Pitkittynyt, krooninen stressi sen sijaan aiheuttaa elimistössä haitallisia muutoksia, jotka voivat ruokkia sekä somaattisten että psykologisten oireiden syntyä.

Stressin biologiset vaikutukset

Kroonisen stressin seurauksena hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli (HPA-akseli) voi yliaktivoitua. Tällöin kortisolia erittyy liikaa, glukokortikoidireseptoreiden herkkyys heikkenee ja immuunijärjestelmän tasapaino horjuu (Hassamal, 2023). Liiallinen kortisolin eritys ja tulehdus vaikuttavat hermosolujen uusiutumiseen hidastavasti sekä heikentävät aivojen kykyä tunnesäätelyyn stressitilanteissa. Tällainen neuroinflammatorinen vaste on havaittavissa osalla masennuspotilaista.

Nämä fysiologiset muutokset voivat ylläpitää matala-asteista tulehdustilaa, joka liittyy sekä lisääntyneeseen kipuherkkyyteen että psyykkisiin oireisiin. Hassamal (2023) kuvaa, kuinka krooninen stressi muuttaa aivojen ja immuunijärjestelmän välistä vuorovaikutusta. Kun tämä vuorovaikutus häiriintyy, seurauksena voi olla mielialan laskua, unihäiriöitä, kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja kivun kokemuksen voimistumista.

Kivulla ja masennuksella on yhteinen biologinen perusta

Krooninen kipu ja masennus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja niiden taustalla vaikuttavat samankaltaiset biologiset prosessit (Meda ym., 2022). Sekä kroonisen stressin että kivun yhteydessä havaitaan HPA-akselin yliaktiivisuutta ja lisääntynyttä tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa, mikä ylläpitää masennusta ja kipua.

Sukupuolten välillä on merkittäviä eroja: naisilla kipu- ja masennusoireet esiintyvät useammin ja voimakkaampina, mikä osittain selittyy hormonaalisilla tekijöillä, kuten estrogeenitasojen vaihtelulla. Pitkittynyt kipu, masennus ja stressi muodostavat helposti itseään vahvistavan kehän, jossa negatiiviset tunnesäätelymallit, ahdistus ja unihäiriöt heikentävät palautumista, työkykyä ja yleistä toimintakykyä.

Vaihdevuodet ja hormonaaliset muutokset

Esivaihdevuosien ja vaihdevuosien aikana estrogeenitasot vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti estrogeenitason lasku vaikuttaa dopaminergisiin ja serotonergisiin hermoverkkoihin sekä autonomiseen hermostoon, mikä lisää herkkyyttä stressille ja kivulle. Tämän seurauksena naisilla voi esiintyä hikoilua, kuumia aaltoja, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja mielialan vaihtelua, joilla voi olla merkittävä vaikutus työkykyyn.

Työn kuormittavuus, vähäinen sosiaalinen tuki ja vaihdevuosioireisiin liittyvä stigma voivat pahentaa oirekuvaa. Naiset saattavat epäröidä puhua oireistaan, koska pelkäävät tulevansa vähätellyiksi tai leimatuiksi. Verdonk ym. (2020) raportoivat, että työperäinen stressi on yksi keskeisistä syistä vaihdevuosi-ikäisten naisten alentuneeseen elämänlaatuun. Huomionarvoista on myös, että vaihdevuosioireet ja loppuun palamisen oireet voivat muistuttaa toisiaan, mikä tekee niiden erottamisesta kliinisesti tärkeää.

Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

Oireiden hoito edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. On tärkeää kehittää keinoja stressinhallintaan, hermoston rauhoittamiseen ja kehollisten oireiden lievittämiseen. Liikunta, terveellinen ravinto ja riittävä uni muodostavat hyvinvoinnin perustan. Lisäksi tieto hormonaalisten muutosten vaikutuksista naisen biologiaan sekä joustavat työelämän ratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä työ- ja toimintakyvyn tukemisessa.

Tulevaisuuden hoitointerventioiden tulisi keskittyä oksidatiivisen stressin vähentämiseen ja neuroplastisuuden vahvistamiseen. Näitä voidaan tukea liikunnan, kehomieli-harjoitteiden sekä antioksidanttien (A-, C- ja E-vitamiinit), hivenaineiden (sinkki, seleeni, kupari) ja rasvahappojen (omega-3 EPA ja DHA) avulla, jotka voivat vähentää kehon matala-asteista tulehdusta ja täten laskea riskiä sairastua masennukseen sekä edistää hermoston palautumista (Hassamal, 2023).

Love by Saara 

Lähteet:

Hassamal. S 2023: Chronic stress, neuroinflammation, and depression: an overview of pathophysiological mechanisms and emerging anti-inflammatories. Frontiers in Psychiatry. 14:1130989.

Meda. R, Nuguru. S, Rachakonda. S, Sripathi. S, Khan. M, & Patel. N. 2022: Chronic pain-induced depression: A Review of prevalence and management.

Verdonk. P, Bendien. E & Appelman. Y. 2022: Menopause and work: A narrative literature review about menopause, work and health. Work 72:483-496.